Kuulumisia

Huhhuijaa!

Lähes kaksi kuukautta on jo tullut laiskoteltua blogin suhteen, vaikka ystävällisiä patistuksia on tullut jo useammalta taholta :) Koitanpa tässä sitten nivoa kevään kokemukset loppuun ja kuka tietää, ehkäpä vielä kirjoittelen kotimaankin elämästä jotain. Tosin tahti varmasti hiljenee, eihän täällä pienessä Suomessa tietenkään tapahdu niin paljon kuin tuolla Suuressa Maailmassa ;)

Mutta palataan ajassa huhtikuun puoliväliin...tarkalleen sanottuna 14. päivään, jolloin pakkasin laukkuihini niin paljon kuin niihin mahtui ja jaoin muut tavarat Guelphiin jääneille vaihtareille. Astiat ja jäljelle jääneet kuivamuonat jätin Katien hoteisiin, hän keräsi ensi lukukauden vaihtareille tavaroita säilöön. Kun kaikki tavarat oli kasassa, luovutin avaimet ja rahtasin tavarani Katien luokse. Sinne oli kokoontunut pieni läksiäiskomitea. Suuntasimme matkamme yliopistokeskukseen läksiäislounaalle (minä en tosin pystynyt paljoa syömään).

Lounaan jälkeen sanoin heiheit suurimmalle osalle vaihtareista ja läksin bussilla keskustan linja-autoasemalle. Katie, Colin ja Geoff lähtivät mukaan saattamaan. Lentokenttäbussi oli huikeasti halvempi kuin menomatkalla käyttämäni Red Car -taksipalvelu (yllättäen): taksi maksoi $62, kun bussista maksoin vaivaiset $8,75. Bussimatkan aikana juttelin takanani istuvan naisen kanssa, joka kertoi olevansa naimisissa suomalaisen miehen kanssa. Reilun kahden tunnin matka sujui nopeasti, kun oli juttukaveri. Lentokentällä olin hyvissä ajoin ennen lentoni lähtöä. Matkalaukkuuni kiinnitettiin check-in:ssä oranssi varoitustarra: This bag is HEAVY -eikä painoa ollut kuin vaivaiset 28 kg! ;)

Lentokentältä tuli vielä ostettua viimeiset tuliaiset, mutta kun ne kaikki piti mahduttaa tietokonelaukkuun, jossa oli jo tietokoneen lisäksi kaikki normaalisti käsilaukussa olevat tavarat sekä joitain vaatteita, niin ne jäivät hyvin pieniksi ostoksiksi. Lento sujui suht hyvin (matka kesti lähes tunnin vähemmän kuin menomatkalla), tosin nukkumisesta ei tullut mitään. Kone oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Lontoossa pelkäsin myöhästyväni jatkolennolta, kun lisäturvatarkastusten takia portille johtava käytävä oli täynnä tungeksivia ihmisiä. Portille pääsin viisi minuuttia ennen lennon lähtöaikaa, mutta kiire olikin ollut turha: koneen muutkin matkustajat olivat jumissa käytävässä, joten se oli lähes tyhjillään. Pikkuhiljaa koneeseen saapuivat loputkin matkustajat ja kotimatkan viimeinen etappi alkoi. Lentokentällä oli vastassa äitin ja isän lisäksi pieni yllätyskin: Helsingissä asuvat Maiju ja Timo olivat tehneet pienen sunnuntai-ajelun lentokentälle :)

Lahdessa tulikin sitten asuttua muutamassakin paikassa ennen kuin pääsin perille tänne omaan kotiin. Ensin yksi yö äitin ja isän luona, rapia viikko veljen nurkissa ja sitten taas takaisin äitin ja isän luokse. Toukokuun alusta sain oman pikku yksiön ja täällä on nyt kuukauden päivät asusteltu. Tänään on tulossa erityinen vieraskin tänne pikku majaan: australialainen Katie poikkeaa kahdeksi viikoksi Suomenmaahan Euroopan-kiertueellaan, ennen kuin palaa toiseksi lukukaudeksi Kanadaan.

Katien vierailusta kirjoittelen sitten seuraavaksi, mutta sitä ennen kiitokset kaikille teille, jotka ahkerasti jaksoitte blogiani kevään aikana lueskella. Toivottavasti viihdyitte! :)